Se ol tua Pentlä Iiro ko sanos mnuul, et hän o ai ihmetelk
kuik kotklaise ovas saank käänetyks se Ruusus nii
monelk kiälel. Hän ol stää miält, et kyl maar meijä
raumlaisten kuulu ja saad ylistäk Kotka Ruussu omalk kiälelän.
Em mnää lyän hantti:
O ehto, tähdek killu taevallas
musta aalo kaijoi hakka haminas
Lyhttolpa,
nojols seiso yksi hän
Haminast, laevoist, tulkkam pojat tän
Fölin tul vaa, nääks kuik kirkkai tähde o
Fölin tul vaa, jossam pelis soiva jo
Saa hoelat veisui,
olutoopis kuaha pääl
Ei Kotka Ruus olk kauat yksin tääl
Kuka tlee mnuu fölihin ja tanssama
ei mittä murhei, todata ja naoreta
Ja suutta,
niinkin käöd et hetkeks vaa
snää Kotka Ruusu ittelles taittas saa
Koko yässe rohkioilk käy myättäne
koko yässe lemmevaloi syättä he
Koko yässe huulek,
kuuma hake toissias
ja Kotka Ruus on täödes kukasas
Ei laista määrätäs voi rohkika
Mnuul määrät oles snää poik kaukomaa
Fölin tul ny,
trahtööris jo tanssata
Tulf fölim poik ny, Kotka hamina
Vastaa