Kellos soi kyläs tual, mettäsyrjäk kaiun toista

Mutten mnää voi enä mens sin, siäl ei ols snuu

Loukke ään mere yl, joka aalos aurink loista

Muttem mnää voi enä mens sin, siäl ei ols snuu

Mailm on täynn äänei

Ja färei ja tuaksui

Mut mnuul ei

Net tarkotta mittä ny voi – eik saa

Hämy maas, suviyä, sialun tyhjyt ei voi poista

Mnää vaa yksi huakkaskels saa, siäl ei ols snuu

Siäl ei ols snuu