Kun ajatellaan rauman kielen eroja yleiskieleen ja muihin murteisiin, niin ehkä selvimmin tulee esiin sisäheitto, joka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että pitkä sana lyhenee keskeltä. Tarkemmin sanoen toisesta tavusta häviää vokaali.
Ensin selitystä. Pitkällä tavulla tarkoitetaan sellaista, jossa on pitkä vokaali (aa, ei, uu, oi jne), tai se päättyy konsonanttiin (kok, alt, saat, ras jne).
Tarkka sääntö on tämä:
Jos sanassa on kolme tai enemmän tavuja, sanan ensimmäinen tavu on pitkä ja sanan kolmas tavu alkaa joko kirjaimella l, m, n, r tai v, niin sanan toisen tavun vokaali häviää.
Parhaana esimerkkinä tästä ilmiöstä voidaan pitää kaikkien raumalaisten tuntemaa lausetta Tleestis aknast katleman kom papla mukulat taplevak kartnol makran kaplest.
Minkälaisissa sanoissa tätä ilmiötä sitten esiintyy? Ainakin seraavanlaisissa sanoissa:
- laine-, läine-loppuisissa sanoissa
raumalainen, vuokralainen, yhtäläinen, kerjäläinen
raumlaine, hyyrläine, yhtläinen, keriläine (j on muuttunut i:ksi ja ä hävinnyt)
Yhtäläisiä kerjäläisiä ovat molemmat, niin turkulainen kuin karjalainenkin.
Yhtläissi keriläissi ova molema, nin turklainen kon karilainenki.
- le-, li- ja lus-loppuiset nimisanat
kappaleet, tohvelit, tappelu, sammaleet
kaple, tofli, taplus, samle
Ei siitä tappelua tule, että tohveleita on kaksi kappaletta.
Ei siit taplust tul, et toflei on kaks kaplet.
- la-loppuiset nimisanat
anoppila, Polttila, pappila, juottola
anopla, Poltla, papla, juatla
Pappilasta juottolaan kävi Rantalan tie.
Paplast juatlahan käve Rantlan tiä.
- m-alkuinen kolmas tavu
muutamassa, seitsemän, ensimmäinen, hullumainen
muutmas, seitmä, ensmäine, hulmaine
Muutaman mokan vielä sietää, mutta seitsemän ensimmäisenä päivänä, se on jo hullumaista.
Muutman klummi viäl siätä, mut seitmä ensmäisemp päevän, se o jo hulmaist.
- n-alkuinen kolmas tavu
kymmenen, semmoinen, ikkunassa, ihminen
kymne, semne, aknas, ihmne
Äkkinäinen ihminen on usein yksinäinen.
Äknäine ihmne o usse yksnäine.
- r-alkuinen kolmas tavu
naapurissa, kellariin, tynnyrillä, Tampereella
naapris, kelri, tynril, Tamprel
Tampereelta tulleen naapurin tyttären mies.
Tamprelt tullu naaprin tytre miäs.
- v-alkuinen kolmas tavu
ystävyys, hahtuvat, syöstävällä
Ystvys, hahtva, syästväl
Sen syöstävän ystävyys haihtui kuin hahtuvat tuuleen.
Se syästvä ystvys haihdus ko hahtvat tuulehe.
- ele-sisältöiset teonsanat
katselevat, tottelisi, kääntelee, harjoitteleminen, ajattelevat
katleva, totlis, kääntle, harjotlemine, ajatleva
Hän katselee ja kääntelee sitä käsissään ja kuuntelee pitääkö se mitään ääntä.
Hän katle ja kääntle stää käsisäs ja kuulustle pitäk se mittä äänt.
Taas löytyy poikkeuksia:
- maan- mään- ja minen-loppuiset muodot ovat sisäheitottomia
Minä tulin kiittämään. Oliko sen anteeksi antaminen niin vaikeaa.
Mnää tliin kiittämä. Olik se antteks antamine nii vaikkia.
- maton- ja mätön-loppuiset laatusanat ovat sisäheitottomia
Hän teki sen niin taitamattomasti kuin oppimaton vain osaa.
Hän tek se niin taitamattomast ko oppematon vaa ossa.
- sellaisia heitottomia muotoja, joiden kolmas tavu alkaa v:llä on paljon
auttavat, syötävällä, käytävällä, taitavasti
auttava, syätäväl, käytäväl, taitavast
- kun kolmannen tavun l, m ja r ovat muodostuneet aikaisemmista tuplakonsonanteista ll, mm ja rr ei sanassa ole sisäheittoa
merkillinen, suuremmaksi, ymmärrys, kummallista
merkiline, suuremaks, ymmärys, kummalist
On se merkillistä, että mitä vähemmän ymmärrystä niin sitä suuremmalla suulla puhutaan.
O se merkilist, et mitä vähemä ymmäryst ni stää suuremals suulp puhuta.
On sanoja, joiden ei pitäisi säännön mukaan olla sisäheittoisia, mutta ovat sitä silti, mutta vain muutama. Kirkossa kuulutetaan (kuulteta), vaikka kolmas tavu alkaa t:llä, ja siellä on myös muinoin kuultu latinaa (latna), vaikka sana on kaksitavuinen (perusmuoto on latin).
Vastaa