Tätä asiaa ei ole käsitelty Koskelan kirjassa Sillail oikke. Tämä on oman pohdintani tulosta, mutta myös Koskelan esimerkin seuraamista. Kysymys kuuluu: Pitäisikö sanaloppujen tuplaällät ja tuplakoot jne kirjoittaa esiin rauman kielessä?

Esimerkkejä:

Siellä täällä käveli ihmisiä pienissä ryhmissä.

Näin: Siällt täällk kävel ihmssi piäniss ryhmiss.

vai näin: Siält täälk kävel ihmssi piänis ryhmis.

Hänellä oli takki auki ja lakki lintallaan.

Näin: Hänell ol takk auk ja lakk fliniss.

vai näin: Hänel ol tak auk ja lak flinis.

Katselin sitä tynnyriä ja tuumailin, että ei se pidä vettä.

Näin: Mnää kattli stää tynnri ja tuumali, ett ei se pid vett.

vai näin: Mnää katli stää tynri ja tuumali, et ei se pid vet.

Hj. Nortamo kirjoitti tuplakonsonanteilla, Koskela sanakirjassaan ei. Nortamo Seor pitää kiinni nimensä perinteistä ja kirjoittaa kuten esikuvansa, Koskela muutti mielensä viimeisinä vuosinaan niin tästä kuin konsonanttien pehmentämisestäkin.

Asiaa voi tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Toinen näkee perinteen ja haluaa kunnioittaa sitä, toinen ajattelee, että pitäisi kirjoittaa niin kuin kuulee puhuttavan.

Molemmat, sekä Nortamo että Koskela, halusivat ilmentää rauman kieltä niin, että muillekin tulisi selväksi miten Raumalla puhutaan tai puhuttiin ennen muinoin.

Minun näkökantani perustuu vain omiin kuulohavaintoihini, ja ne eivät tue tuplakonsonantteja. Tätä asiaa miettiessäni olin aluksi sillä kannalla, että ehkä vokaalilla alkavan sanan edellä tuplakonsonantti olisi paikallaan. Esimerkiksi ’vett on kaivos’. Pyöriteltyäni sanapareja mielessäni ja niitä ääneen toisteltuani totesin, että vaikka tuo esimerkkini saattaisi mahdollisesti puoltaa paikkaansa, niin ’sillaill oikke’ ei sopinut suuhuni millään. Niinpä olen päättänyt luopua tuplakonsonenteista sanojen lopussa (ja väliin keskelläkin) kokonaan. Koskela teki niin, ja uskon hänenkin perustelleen sen itselleen kuulohavainnoilla.

Kummastakaan kirjoitustavasta ei voi sanoa, että se on ehdottomasti oikein. Kukin valitkoon oman näkemyksensä  mukaan.