D-kirjaimen esiintyminen suomalaissa murteissa on hyvin harvinaista. Muissa lounaismurteissa se esiintyy erivahvuisina r-kirjaimina, ja muualla Suomessa t-kirjaimena. Kaikkialla Rauman ympäristön paikkakunnillakin, myös nykyisin Raumaan kuuluvassa Lapissa, d:n paikalla kuullaan r. Tämä on aikojen saatossa johtanut siihen, että asiasta tietämättömät ovat olettaneet ilmiön kuuluvan myös rauman kieleen.

Näin ei kuitenkaan ole. Raumalla lausutaan yleiskielen mukainen d.

On myös muotoja, joissa yleiskielen t sanotaan rauman kielessä d:nä.

Joissakin monikon taivutusmuodoissa:

luoto, luotoihin, luotoja, luotojen

luat, luadoihi, luadoi, luadotte

rauta, rautoihin, rautoja, rautojen

raut, raudoihi, raudoi, raudatte

taito, taitoihin, taitoja, taitojen

Tait(o), taedoihi, taedoi, taedotte

Joissakin imperfektimodoissa (mennyt aika):

satoi, satoivat; kutoi, kutoivat; tahtoi, tahtoivat; soti, sotivat; tapahtui, tapahtuivat

sado, sadoiva; kudos, kudosiva; tahdos, tahdosiva; sodes, sodesiva,; tapadus, tapadusiva

Samoin tapahtuu joissakin konditionaaleissa (ehtomuoto):

pitäisi, tietäisi, taitaisi, tahtoisi

pidäis, tiädäis, taedais, tahdois

Myös muutamissa rauma kielen erityissanoissa:

tutista, latva, myöten

tudjut, ladv, myäde